Lasten Toimintaterapia

•hopsula, lapsi, terapia, toimintaterapia, vaasa

•0

Lasten kehitys etenee yleensä tiettyjen linjojen mukaan, mutta yksilöllistä vaihtelua on. Välillä lapsen motoriset taidot saattavat ottaa harppauksen, joskus taas puheen kehitys voi olla päällimmäisenä. Suomen hyvän neuvolajärjestelmän ansiosta lasten kehitystä seurataan säännöllisesti. Vaikka välillä erilaiset neuvolan testit voivatkin tuntua turhilta on niillä oma tärkeä merkityksensä. Kehitykselle on asetettu tietyt raamit (mitä valmiuksia ja taitoja lapselta odotetaan missäkin ikävaiheessa), jotta esiin tuleviin haasteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi saa tukea, sitä parempaan tulokseen yleensä päästää aivojen muokkautuvuuden takia. Aivojen koon kasvulle ensimmäiset 6 vuotta ovat tärkeitä, tällöin valkean aineen määrä kasvaa ja harmaan vähenee, mikä tekee tästä ajanjaksosta otollisen myös terapialle.

LASTEN TOIMINTATERAPIA

Toimintaterapiasta voi olla apua kun lapsella on haasteita:

karkeamotoriikassa
hienomotoriikassa
silmän ja käden yhteistyössä
leikkitaidoissa
keskittymisessä
oman toiminnan ohjauksessa
vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa taidoissa
aistimusten käsittelyssä

Pari sanaa valmiuksista ja taidoista

Terapiaa suunniteltaessa on tärkeää miettiä mitä tavoitteita asetetaan. Usein tavoite on arkeen sidottu kuten että lapsi oppii ajamaan pyörällä ilman apupyöriä tai että hänen kynäotteensa kehittyy hyväksi. Välttämättä tämä ei tarkoita, että lapsen kanssa harjoitellaan vain pyörällä ajamista tai että tehdään vain kynäharjoituksia. Toimintaterapeutti arvioi millaiset valmiudet lapsella on oppia jokin taito ja näiden valmiuksien harjoittelu terapiassa onkin tärkeää. Ei talon seiniäkään lähdetä rakentamaan ennen kuin perusta on luotu. Kun lapsen valmiudet ovat hyvät, niin yleensä taidotkin kehittyvät. Kun puhutaan valmiuksista tarkoitetaan sensorisia, motorisia, kognitiivisia, psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia oppia taitoja.

Tavoitteista

Terapian arkeen sidotut tavoitteet laaditaan yhdessä perheen kanssa ja yhteistyössä lähettävän tahon, päiväkodin ja koulun kanssa. Suomessa terapia toteutuu yleensä kertaviikkoisesti, mikä tarkoittaa että myös lähiympäristön on tuettava tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö kodin ja muun lähiympäristön kanssa onkin tärkeää koko jakson ajan. Ohjauskäynneillä pyritään lisäämään lapsen ympäristössä toimivien aikuisten ymmärrystä lapsen yksilöllisiä tarpeita kohtaan ja terapeutti antaa vinkkejä miten edistää valmiuden tai taidon oppimista.

Leikki

Vanha sanonta kuuluu, että leikki on lapsen työtä. Leikkimisellä on todella tärkeä merkitys valmiuksien ja taitojen kehittymiselle ja koska leikki on lapselle luontaista käytetään sitä myös terapiassa tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko terapian ajan terapeutti kuitenkin analysoi toimintaa, ohjaa sitä tarvittaessa ja syöttää leikkiin terapeuttisia elementtejä. Vanhempien lasten kohdalla voidaan tehdä harjoituksia enemmän tehtävätyöskentelynä pöydän ääressä (esim. silmä-käsi yhteistyön tai näönvaraisen hahmottamisen tehtäviä). Aivojen oppimisen takia on tärkeää, että toiminta on lapselle mielekästä ja motivoivaa ja että haastetaso on juuri oikea. Tällöin saavutetaan onnistumisen kokemuksia, mikä puolestaan kasvattaa lapsen itsetuntoa.

Miten terapiaan pääsee?

Kuten alussa mainitsin ohjautuvat monet lapset ensin neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta kunnan toimintaterapeutin arviointiin. Osa lapsista saa lähetteen suoraan lastenneurologian yksikköön esim. Vaasan keskussairaalaan, jossa yleensä koko työryhmä tekee arvioinnin. Jos arvioinnissa todetaan tarve terapian aloittamiselle saa lapsi yleensä maksusitoumuksen tai palvelusetelin ja vanhemmat voivat valita itse palveluntuottajan annetusta listasta. Joissakin tapauksissa terapian maksaa Kela, jolloin vanhemmat valitsevat palveluntuottajan Kelan palveluntuottajalistalta.